Kun tehtävät vaihtuvat, vaihtuuko kieli?

Kieli on moniselitteisempi, monitahoisempi ja monitasoisempi vaikuttaja työyhteisössä, kuin vain tietojen vaihdon väline. Kaikki työyhteisöt, mutta myös yksittäiset tiimit niissä, kauan yhdessä työskennellessään, alkavat huomaamattaankin rakentaa omaa sisäpiirin viestintäjärjestelmäänsä. Tiimien sekoittuessa ja esimiesten ja alaisten roolien vaihtuessa saattaa olla hyvinkin merkityksellistä se miten sujuvasti ilmaisukulttuurien vuorovaikutus onnistuu.

Kun kieli vaihtuu, vaihtuvatko sanat?

Kielten opiskelu painottuu usein sanalistojen pänttäämiseen. Sanoilla on kuitenkin monta merkitystä ja niiden yhdistelmillä lähes rajaton määrä tulkintoja. Suurimmat kielitaito-ongelmat eivät ehkä olekaan niiden kielten oppimisessa, joita puhutaan eri maissa. Hankalinta se voi olla jopa kahden eri samaa äidinkieltä puhuvan ammattikunnan tai työyhteisön välillä, kun sanat eivät muutu mutta sanontojen tulkinta kylläkin.

Fyysinen ergonomia – työskentelyn olosuhteet

Vaikea

Hiljainen tieto voi joissain tapauksissa olla suorastaan vaaratekijä. Mitä vähemmän työn yksityiskohdat ovat silmin havaittavia, sen suurempi on riski, että mestari tulkitsee kehonsa signaalit väärin ja tekee itse muuta kuin luulee tekevänsä. Pitkän ajan kuluessa tuntumalla itse työskentelemään tottunut saattaa siirtää, luulemansa suoritusmallin oppipojalleen.

Harrastus ammattitaidon perustana

Lapsuudessa aloitettu harrastus on käytännössä lähes välttämätön edellytys joidenkin, vuosien harjaantumista edellyttävien, ammattien riittävän taitotason saavuttamiseen aikuisella iällä. Näissä ammateissa hiljaisen osaamisen ja tiedon osuus tehtävien hallinnasta on valtava. Siksi työkykyvaatimusten kuvaaminen, vaikkapa  työtrveyshuollolle hoidon ja kuntoutuksen suunnittelun perustaksi, ei onnistu kyllin kattavasti. 

Organisaation rakenne

Mikäli organisaatiotasojen rajapintoja määrittelevää hiljaista tietoa ei saada käsitteellistettyä, ongelmat saattavat kumuloitua ja ajanoloon kriisiytyä.

Organisaation sanaton viestintäjärjestelmä

Sanaton viestintäjärjestelmä voi perustua joko sovittuun yhteiseen merkkijärjestelmään tai sellaiseen sanattomaan viestintään, johon reagoidaan joko lajikohtaisesti, "geeneihin kirjoitettuna" tai tiiviissä yhteistyössä pitkään työskenneltyä. Tyypillistä - ja  välttämätöntä - sen käyttäminen on sellaisissa, jopa henkeä uhkaavissa tilanteissa, joissa sanallinen viestintä olisi liian hidasta.  

Työskentelyn sietämätön helppous

Työtehtävien haasteellisuuden optimointi kullekin työntekijälle henkilökohtaisesti on esimiehen vaativa velvollisuus. Hänen on onnistuttava raottamaan sitä hiljaisen tiedon esirippua, jonka taakse kätkeytyvät sekä työntekijän opitut ja luontaiset tiedot ja taidot että kunnianhimoa kannattelevat ominaisuudet.

Organisaation hierarkiatasojen välillä kielimuuri?

Koska nykyisin,ja varsinkaan suomalaisessa yhteiskunnassa, ei päädytä pitkää reittiä juoksupojasta johtajaksi, eri hierarkiatasojen erilainen koulutus voi johtaa kielellisiin väärinymmärryksiin esimiesten ja alisten kesken.

Koulutus, ammattitaidon ylläpitäminen ja hiljainen tieto

Vaikea

Ammatilliseen asiantuntijuuteen kuuluu kyky toimia asiantuntijana myös kanssakäymisessä
toisen alan asiantuntijoiden kanssa. Hyvää ergonomiaa on vastuun kantaminen omasta
työkykyvystä ja siitä huolehtiminen. Termi varhainen puuttuminen tarkoittaakin niin työntekijän itsensä, työnantajan ja esimiesten kuin työterveyshuollonkin tehtäviä. Hyvinvoinnin tilasta viestittävien signaalien tunnistaminen kuuluu ergonomiaosaamiseen. Siksi se tulisi sisällyttää myös opetusohjelmiin. Hiljainen tieto on aina, syntyessään käsitteelliseen hahmoon, myös uutta tietoa. Siihen onkin syytä suhtautua yhtä kriittisesti testaten kuin mihin tahansa uuteen esiteltyyn ilmiöön. Koulutuksessa olisikin syytä nostaa hiljaisen tiedon lukutaito medialukutaidon rinnalle.

Peilisolut – apulaisia vai troijalaisia?

Peilisolut hepottavat elämäämme auttamalla meitä oppimaan monia hankaliakin asioita esimerkin voimalla, tukemalla sosiaalista kanssakäymistämme mahdollistamalla eläytymisen toisten tunnereaktioihin ja sopeuttamalla liikkeemme toisten liikkeisiin vaikkapa joukkuepeleissä. Toisaalta, tarjotessaan helpon vaihtoehdon matkimalla oppimiseen, ne houkuttelevat olemaan tarkemmin pohtimatta ja analysoimatta tekemisiämme kun kaikki on hyvin. Mutta mikä avuksi, kun tapahtuu jotain odottamatonta?