Yhteinen ja yksityinen osaaminen

Kun ammattinimike ja työpaikka ovat samat, edellyttääkö se kahdelta keskenään työskentelevältä samanlaista yhteistä osaamista? Jos ei, miksi ja miten yksilöllistä osaamista ilmenee ja voidaan edellyttää?

Yhteinen vai yksityinen työkyky

Työkyky vaihtelee yksilöllisesti lähes päivästä, jopa hetkestä, toiseen. Sen muutoksiin ei kuitenkaan  tulla kiinnittäneeksi huomiota niin kauan, kuin ylletään työkykyvaatimuksiin, jotka edustavat työlle määriteltyä yhteistä työkykyä.

Kun tehtävät vaihtuvat, vaihtuuko kieli?

Kieli on moniselitteisempi, monitahoisempi ja monitasoisempi vaikuttaja työyhteisössä, kuin vain tietojen vaihdon väline. Kaikki työyhteisöt, mutta myös yksittäiset tiimit niissä, kauan yhdessä työskennellessään, alkavat huomaamattaankin rakentaa omaa sisäpiirin viestintäjärjestelmäänsä. Tiimien sekoittuessa ja esimiesten ja alaisten roolien vaihtuessa saattaa olla hyvinkin merkityksellistä se miten sujuvasti ilmaisukulttuurien vuorovaikutus onnistuu.

Kun kieli vaihtuu, vaihtuvatko sanat?

Kielten opiskelu painottuu usein sanalistojen pänttäämiseen. Sanoilla on kuitenkin monta merkitystä ja niiden yhdistelmillä lähes rajaton määrä tulkintoja. Suurimmat kielitaito-ongelmat eivät ehkä olekaan niiden kielten oppimisessa, joita puhutaan eri maissa. Hankalinta se voi olla jopa kahden eri samaa äidinkieltä puhuvan ammattikunnan tai työyhteisön välillä, kun sanat eivät muutu mutta sanontojen tulkinta kylläkin.

Harrastus ammattitaidon perustana

Lapsuudessa aloitettu harrastus on käytännössä lähes välttämätön edellytys joidenkin, vuosien harjaantumista edellyttävien, ammattien riittävän taitotason saavuttamiseen aikuisella iällä. Näissä ammateissa hiljaisen osaamisen ja tiedon osuus tehtävien hallinnasta on valtava. Siksi työkykyvaatimusten kuvaaminen, vaikkapa  työtrveyshuollolle hoidon ja kuntoutuksen suunnittelun perustaksi, ei onnistu kyllin kattavasti. 

Organisaation sanaton viestintäjärjestelmä

Sanaton viestintäjärjestelmä voi perustua joko sovittuun yhteiseen merkkijärjestelmään tai sellaiseen sanattomaan viestintään, johon reagoidaan joko lajikohtaisesti, "geeneihin kirjoitettuna" tai tiiviissä yhteistyössä pitkään työskenneltyä. Tyypillistä - ja  välttämätöntä - sen käyttäminen on sellaisissa, jopa henkeä uhkaavissa tilanteissa, joissa sanallinen viestintä olisi liian hidasta.  

Organisaation hierarkiatasojen välillä kielimuuri?

Koska nykyisin,ja varsinkaan suomalaisessa yhteiskunnassa, ei päädytä pitkää reittiä juoksupojasta johtajaksi, eri hierarkiatasojen erilainen koulutus voi johtaa kielellisiin väärinymmärryksiin esimiesten ja alisten kesken.

Peilisolut – apulaisia vai troijalaisia?

Peilisolut hepottavat elämäämme auttamalla meitä oppimaan monia hankaliakin asioita esimerkin voimalla, tukemalla sosiaalista kanssakäymistämme mahdollistamalla eläytymisen toisten tunnereaktioihin ja sopeuttamalla liikkeemme toisten liikkeisiin vaikkapa joukkuepeleissä. Toisaalta, tarjotessaan helpon vaihtoehdon matkimalla oppimiseen, ne houkuttelevat olemaan tarkemmin pohtimatta ja analysoimatta tekemisiämme kun kaikki on hyvin. Mutta mikä avuksi, kun tapahtuu jotain odottamatonta?

Asiantuntijuus ja yleissivistys

Tarvitseeko spesialisti yleissivistystä ollakseen asiantuntija? Mitä on yleissivistys, ja ennen muuta, mitä on asiantuntijuus?
Asiantuntijatehtävissä toimiakseen ammattilaisen on kyettävä tunnistamaan ongelmia ja ristiriitoja ydinasiantuntijuutensa alueella. Hänen on kyettävä etsimään niihin ratkaisuja eri asiantuntijuuksien risteyskohdista. Ilman riittävää yleissivistystä, joka kattaa koko infrastruktuurin toimintaperiaatteiden ymmärtämisen, se ei ole mahdollista. Siksi yleissivistys on asiantuntijaksi kehittymisen edellytys. Ilman yleissivistystä ei voi olla todellista asiantuntijuutta.

Ammattislangia vai salakieltä?

Mitä enemmän ja syvempää teoreettista tietopohjaa ammatitaito edellyttää, sen mutkikkaammaksi ja kauemmas yleiskielestä ammatillinen sanasto yleensä alalla eriytyy. Lisäksi työyhteisö vuosien saatossa luo itselleen, usein jopa huomaamattaan, oman "slanginsa". Onko sitä mahdollista, tai edes tarpeen, osata kääntää maallikoillekin ymmärrettävälle yleiskielelle?