Ergonominen johtaminen ergonomian johtamiseksi

Tai kirjaudu sisään päästäksesi maksullisiin kursseihisi

Koulutuksen tavoitteena on, että sen hyväksytysti suoritettuasi:

  • Osaat tunnistaa ja nimetä kulloinkin ajankohtaisesti työyhteisössäsi merkittävät ergonomiatekijät.
  • Osaat kuvata, ja hiljaisesta tiedosta käsitteellistää, työyhteisösi työt ja työkykyvaatimukset työkertomuksiksi.
  • Pystyt kuvaamaan ne sanallisesti sellaisia yleiskielen ilmaisuja käyttäen, että tulet oikein ymmärretyksi työyhteisöäsi edustavana asiantuntijana asioidessasi muidenkin kuin alaistesi ja työtovereittesi – esimerkiksi työterveyshuollon – kanssa.
  • Osaat toimia mentorina perehdyttäessäsi työyhteisöösi uutta asiantuntijaa.

Kurssi etenee kuukauden jaksoissa. Neljä ensimmäistä kuukautta omistetaan  omaan työyhteisöön tiivistyneen, sekä alalla yleisesti tunnetun että vielä toistaiseksi sanattomana ilmenevän, ergonomiatiedon tunnistamiseen.

Neljän kuukauden jälkeen valitaan syventämiskohde joltain kolmesta ergonomian osa-alueesta sen mukaan, mikä työyhteisön hyvinvoinnin ja toiminnan sujuvuuden kannalta on ajankohtaisinta. Kurssin lopputyönä laaditaan mentorointisuunnitelma syventämiskohteeksi valitulta ergonomian alueelta.

Kirjauduttuasi kurssille sinulle avautuu uusi aihe viikon välein. Syventävään aineistoon ohjeineen pääset tutustumaan, kun olet hyväksyttävästi suoriutunut kurssin neljästä kiinteästä moduulista. Koulutuksen pdf-aineisto on ladattavissa itsellesi jatkuvaan käyttöön. Digitaalinen materiaali ja suoritusmahdollisuus on avoinna vuoden aloituspäivämäärästä.

 

Työyhteisön hyvinvoinnin ylläpitäminen edellyttää sekä sisäistä tiedonkulkua että tiedottamista yhteisön tarpeista muille yhteiskunnan toimijoille. Siksi hyvinvointijohtajan tulee huolehtia tiedon välittämisestä kumpaankin suuntaan. Työyhteisön sisällä kommunikaatio voi hyvinkin onnistua, ja suurelta osin varmaan tapahtuukin, sanattomana viestintänä. Yhteisön ulkopuolelle, ainakin virallisia toimeenpanoja varten, tieto kulkee vain ja ainoastaan byrokratiatietä ja kirjallisesti dokumentoituna. Silloin kun yksikön osaaminen on enimmiltään hiljaista, välitettävissä olevaa tietoa on vain jäävuoren huippu. Todennäköisesti paljon tärkeää informaatiota piilee pinnan alla. Jotta se voitaisin saada sieltä näkyviin, johtaja tarvitsee keinoja sanallisesti välittyvän asiantuntijuuden elvyttämiseen.

Hyvään johtajuuteen ja esimiestyöhön kuuluu osata – ja myös käyttää – sellaisia menetelmiä, joilla työyhteisön terveellisyyttä, toimivuutta ja tuloksellisuutta parantava hiljainen tieto saadaan kuuluville. Tärkein hyvinvointijohtamisen taito on kyky tunnistaa työyhteisön jäsenten itsensä kehittämisen tarpeet ja ne kunkin yksilölliset ominaisuudet, joissa he tuntevat ansaitsevansa arvostusta ja joissa he myös haluavat kehittyä edelleen ja yhä paremmiksi. Se on ehkä vaikeimmin tunnistettavaa, mutta tunnistettavaksi sitäkin tärkeämpää hiljaista tietoa.

Hiljainen tieto on aina, syntyessään käsitteelliseen hahmoon, myös uutta tietoa. Siihen onkin
syytä suhtautua yhtä kriittisesti testaten kuin mihin tahansa uuteen esiteltyyn ilmiöön – mitä
mullistavamman julistuksen kera tietoisuuteen saatettuna, sen kriittisemmin. Se ei tietenkään
saa tarkoittaa vanhojen uskomusten puolustamista keinoja kaihtamatta, ja äärimmillään mytologiapohjaisia lahkoja luomalla. Pikemminkin on kysymys oheisjärjestelmästä. Koulutuksessa olisikin syytä nostaa hiljaisen tiedon lukutaito medialukutaidon rinnalle

Kaikki kurssit

Kouluttaja

marjatta.teirila

Modules